EU on vahvasti sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun
ja energiasisämarkkinoiden kehittämiseen.
Euroopan Unionin komission 10.1.2007 hyväksymä energiapaketti linjaa
EU:n lähitulevaisuuden energiapolitiikkaa. Kasvava riippuvuus alueen
ulkopuolelta tuotavasta energiasta on herättänyt niin komission kuin
jäsenmaatkin etsimään ratkaisuja yhdessä. Vaikka pakettia Fortumin
mielestä voidaan pitää merkittävänä edistysaskeleena, puuttuu siitä
pohjoismaisille energiamarkkinoille keskeisiä ratkaisuja.
EU asettaa energiapolitiikkansa tärkeimmäksi tavoitteeksi
ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun, jonka kilpailukykyä heikentävät
vaikutukset pyritään minimoimaan. Samalla EU haluaa huolehtia energian
toimitusvarmuudesta.
Kasvihuonekaasujen päästötavoite on kaksiosainen. Komissio esittää
ensisijaisesti, että teollistuneet maat sitoutuisivat 30 prosentin
vähennykseen kasvihuonepäästöissään vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020
mennessä. Jos globaalia sitoutumista tähän ei saavuteta, komissio
ehdottaa EU:n yksipuolista 20 prosentin vähennystavoitetta.
"Ottamatta tässä vaiheessa kantaa lukuihin sinänsä, tällainen
lähestymistapa on järkevä asiassa, jota EU ei voi yksipuolisin toimin
ratkaista”, arvioi Fortumin edunvalvonnasta vastaava johtaja Esa
Hyvärinen.
Päästökauppa on vastaisuudessakin EU:n pääasiallinen keino
hiilidioksidipäästöjen rajoittamisessa. Päästökauppaa koskevan
lainsäädännön uusiminen alkaa kuluvan vuoden lopulla, jolloin
järjestelmässä havaittuja epäkohtia on mahdollista korjata. Fortum
edellyttää muun muassa avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantamista
päästöjen raportoinnissa. Fortumin mielestä on tärkeää siirtyä
päästökiintiöiden maksulliseen alkujakoon. Samalla on kuitenkin
otettava huomioon päästökauppa-alueen ulkopuolelta tuleva kilpailu eri
toimialoilla.
EU pyrkii nyt päättäväisesti edistämään 1990-luvun lopulla aloitettua
sähkön sisämarkkinoiden luomista. Komission mukaan toimivat
sisämarkkinat ovat edellytys muiden tavoitteiden saavuttamiselle.
Markkinoiden toimintaa koskevassa analyysissään komissio on keskittynyt
lähinnä Keski-Euroopan maihin.
Paketin valmistelussa keskeiseksi kiistakysymykseksi nousi
kantaverkkojen eriyttäminen eli se, voivatko sähkön tuottajat käyttää
määräysvaltaa kantaverkkoyhtiöissä. Ennen kuin komissio loppuvuodesta
2007 tulee esittämään muutoksia lainsäädäntöön, se selvittää kahta
vaihtoehtoista mallia, omistajaeriyttämistä tai riippumattomien
järjestelmävastaajien perustamista. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että
riippumatta kantaverkkojen omistuksesta niiden operoinnista,
ylläpidosta ja kehittämisestä vastaisi riippumaton järjestelmävastaava,
niin sanottu Independent System Operator eli ISO. Komissio toteaa, että
Pohjoismaissa kantaverkkojen omistus on jo eriytetty, ja niitä
operoidaan riippumattomasti, toisin kuin monissa Keski-Euroopan maissa.
Jotta kehitystä Pohjoismaissa voitaisiin viedä eteenpäin pitäisi
tavoitteena olla kantaverkkojen välisen yhteistyön tiivistäminen
luomalla yksi pohjoismainen, riippumaton järjestelmävastaava tai jopa
yksi yhteinen kantaverkkoyhtiö”, Hyvärinen korostaa.
Vihreä sertifikaatti edistämään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä
Vaikka paketissa asetetaan tavoite uusiutuvien energianlähteiden
käytölle, 20 % vuoteen 2020 mennessä, ei siinä oteta kantaa
tukimekanismien harmonisointiin, joka olisi linjassa sähkön
sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden kanssa. ”Mielestämme niin
sanottujen vihreiden sertifikaattien järjestelmä olisi
kustannustehokkain ja sähkömarkkinoiden toimintaan parhaiten soveltuva
järjestelmä tukemaan uusitutuviin energianlähteisiin perustuvaa
sähköntuotantoa”, Hyvärinen kertoo.
EU:n energiapaketti asettaa tavoitteita myös energiatehokkuudelle,
energiateknologian kehittämiselle, hiilidioksidin talteenotolle,
siirtoyhteyksien lisäämiselle sekä EU:n energiaulkosuhteille.
Fortum Oyj
Konserniviestintä
Lisätiedot:
Esa Hyvärinen, edunvalvontajohtaja, 0408262646