Epätietoisuus Yhdysvaltain subprime-luottojen aiheuttamista tappioista on sekoittanut rahoitusmarkkinat. Tämä rauhattomuus on luonut varjonsa myös makrotalouden näkymiin. Nordea ei kuitenkaan usko myllerryksen johtavan talouden taantumaan, vaikka kasvu hieman hidastuukin.
 
Maailmantalous pystyi hyvään suoritukseen vuoden 2007 alkupuolella. Vienti ja investoinnit pitivät euroalueen, Japanin ja kehittyvät taloudet hyvässä vauhdissa huolimatta Yhdysvaltain talouden hitaammasta kasvusta.
 
Taivaalle alkoi kuitenkin kerääntyä synkkiä pilviä rahoitusmarkkinoilta jo loppukeväällä; Yhdysvaltain subprime-markkinoiden kasvavat luottotappiot alkoivat herättää huolta näihin markkinoihin kytkettyjen arvopapereiden mahdollisista tappioista keskeisille rahoituslaitoksille.
 
- Vaikka markkinamyrsky saattaa heilautella myös euroalueen luottamusta, euroalueen talouden perustekijät ovat edelleen vakaat: yritysten ja kotitalouksien tasetilanne on hyvä niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa, Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen arvioi.
 
 - Odotamme rahoitusmarkkinoiden normalisoituvan syksyn aikana. Rahoitusmarkkinoiden levottomuus kuitenkin saattaa heikentää hieman kuluttajien ja yritysten odotuksia erityisesti kehittyneissä talouksissa. Se hidastanee myös yrityskauppoja, Mörttinen jatkaa.
 
Nordea on laskenut hieman euroalueen, Japanin ja Yhdysvaltain ennustettaan toukokuusta. Vuoden 2007 loppua kohden kasvu hidastuu. Vuonna 2008 euroalueen kasvun odotetaan olevan 2 prosenttia, jota pidetään talousalueen pitkän aikavälin keskiarvovauhtina. Yhdysvaltain talous välttänee taantuman, mutta toipuminen tapahtuu viiveellä ja keskuspankin korkojen laskun avittamana. Talouskasvun ennustetaan olevan noin 2,3 prosenttia vuonna 2008, joka on alle Yhdysvaltojen pitkän aikavälin keskiarvovauhdin.
 
Keskuspankit valmiina laskemaan korkoa, jos luottolama uhkaa
Markkinaosapuolten epätietoisuus subprime-luottojen ongelmien suuruudesta vähensi rahamarkkinoiden likviditeettiä ja pakotti keskuspankit lisäämään rahaa markkinoille useiden eri toimenpiteiden avulla lyhyessä ajassa.
 
Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit ovat myös pehmentäneet rahapoliittisia lausuntojaan rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuden jatkuessa. Viranomaiset pelkäävät luottolamaa, joka pahimmillaan hidastaisi talouskasvua merkittävästi.
 
- Luottolaman riski on toki tunnustettava. Se ei kuitenkaan ole todennäköisin tulema, sillä talouden perustekijät ovat edelleen kokonaisuutena varsin terveet. Epätietoisuus siitä kumpi taloutta vie - rahoitusmarkkinat vai reaalitekijät - poistunee, kun saadaan tarkempaa informaatiota korjausliikkeeseen liittyvien tappioiden määrästä, Mörttinen sanoo.
 
Asuntomarkkinoiden hidastumisen odotetaan heikentävän Yhdysvaltain kotitalouksien kulutushalukkuutta ja kääntävän työttömyyden kasvuun. Nordea ennustaa keskuspankki Fedin helpottavan yritysten ja kotitalouksien asemaa alentamalla ohjauskorkoa jo syyskuun kokouksessa.
 
- Kaikkiaan odotamme korkoja laskettavan yhden prosenttiyksikön verran varsin nopeassa tahdissa aina 4,25 prosenttiin asti. Euroalueella vaikutukset jäävät lievemmiksi. Yksityinen kulutus saattaa jopa yllättää positiivisesti, Mörttinen summaa.
 
Nordea ennustaa EKP:n odottavan rahoitusmarkkinoiden rauhoittumista ja myrskyn laannuttua jälleen nostavan ohjauskorkoa kahdessa erässä vuoden 2008 kevääseen mennessä. Korkoeron kääntymisen seurauksena euron odotetaan vahvistuvan Yhdysvaltain dollariin nähden.
 
Suomen talous palaa sallittuun nopeuteen - inflaatiopiikki jää tilapäiseksi
Suomen talous kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella sutjakkaasti. Tilastokeskuksen eri tilastot tosin antavat vauhdista selvästi erilaisen kuvan.
 
- Arvioimme, että talouden vauhti ei ole ollut aivan yhtä hulppeaa kuin Tilastokeskuksen alkuvuoden lukujen perusteella voisi kuvitella. Tilastokeskuksen virallisen kansantalouden tilinpidon toistuvien suurien jälkikäteiskorjausten vuoksi emme anna tuoreimmille tilastoille aivan täyttä painoarvoa, Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen toteaa.
 
- Odotammekin BKT:n kasvavan kuluvana vuonna ainoastaan hieman keväistä ennustettamme enemmän. Ennustamme BKT:n kasvavan tänä vuonna 3,8 prosenttia, kun ennusteemme keväällä oli 3,5 prosenttia. Erityisesti yksityinen kulutus on ollut jopa ennakoitua vahvemmassa vedossa, Heiskanen arvioi.
 
Ensi vuoden ennustetta Nordea on tarkistanut alaspäin 3,3 prosentista 3,1 prosenttiin. Tämä johtuu viennin ja julkisen kulutuksen aiempaa heikommista näkymistä.
 
Kuluttajahintojen nousu on kuluvana vuonna osoittautunut hieman odotettua korkeammaksi. Palkkojen nousun kiihtyminen, korkeat raaka-aineiden hinnat ja hallituksen veron nostot lisäävät inflaatiopaineita ensi vuonna. Korkojen nousun tasaantuminen hidastaa kuitenkin inflaatiota, sillä sen vaikutus kansalliseen kuluttajahintaindeksiin on ollut viimeaikoina lähes prosenttiyksikön.
 
Nordea arvioi inflaation pysyvän keskimäärin alle 3 prosentin ensi vuonna. Nordea on nostanut ennustettaan vuoden 2008 inflaatiosta selvästi kevään 1,9 prosentista 2,7 prosenttiin. Inflaation kiihtyminen näyttää jäävän lyhytaikaiseksi, sillä näkymät vuodelle 2009 ovat selvästi maltillisemmat.
 
- Talouskasvun hidastuminen kolmen prosentin tuntumaan on pohjimmiltaan myönteinen uutinen. Suomen taloudella ei nykyrakenteilla ole mahdollista kasvaa voimakkaampaa vauhtia, koska talouden toimeliaisuus on jo trenditasoa ylempänä, Heiskanen jatkaa.